SUOMALAISTEN rahapeliongelmia on seurattu Tampereen yliopiston kolmivuotisessa tutkimuksessa, joka tuo esiin uudenlaisen näkökulman pelihaittoihin.
Tutkijat selvittivät 837 aikuisen pelaamisen, mielenterveyden ja arvojen välistä suhdetta vuosina 2021–2023.
Tulokset osoittavat, että ongelmapelaamisen taustalla on usein laajempia psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä kuin pelkkä pelaamisen helppo saatavuus.
Kyseessä on yksi laajimmista ja pitkäkestoisimmista rahapelihaittoja käsittelevistä tutkimuksista, joita Suomessa on julkaistu.
MIELENTERVEYDEN ongelmat nousivat selkeimmäksi riskitekijäksi. Ahdistus, masennus ja jatkuva henkinen kuormitus olivat voimakkaassa yhteydessä rahapeliongelmien kasvuun.
Pelaaminen näyttäytyi monelle keinona paeta vaikeaa elämäntilannetta, mikä usein johti syvenevään velkaantumiseen.
Tampereen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että sama ilmiö näkyi sekä yksittäisten pelaajien kokemuksissa että koko väestön tasolla.
Sanoman maaliskuussa 2025 toteuttama pelaajatutkimus tukee tätä kuvaa. Sen mukaan 71 prosenttia suomalaisista kertoo pelaavansa ensisijaisesti rahan voittamisen takia.
MATERIALISMI osoittautui toiseksi merkittäväksi tekijäksi. Ne vastaajat, jotka pitivät rahaa ja omaisuutta tärkeimpinä onnellisuuden lähteinä, raportoivat selvästi enemmän peliongelmia.
Tutkijat kuvaavat tätä arvomaailman riskiksi, joka tekee pelaajista alttiimpia tavoittelemaan pikavoittoja.
Yhdistettynä mielenterveyden ongelmiin materialismi muodosti riskikierteen, jossa pelaaminen alkaa hallita arkea.
IKÄ ja sukupuoli vaikuttivat tuloksiin. Nuoremmat aikuiset ja miehet olivat ryhmä, jossa ongelmapelaaminen ilmeni useimmin.
Yli 50-vuotiaiden ja paremmin toimeentulevien keskuudessa riskit olivat pienempiä, mikä viittaa siihen, että elämäntilanteella ja taloudellisella turvalla on suojaava vaikutus.
Tutkijat korostavat, että juuri nuorten miesten parissa ennaltaehkäisyä tulisi vahvistaa.
SEURANTA toteutettiin pitkittäisasetelmalla, mikä tekee tuloksista aiempaa luotettavampia.
Vastaajat vastasivat kyselyihin kolmena peräkkäisenä vuonna, ja muutokset voitiin nähdä yksilötasolla.
Näin varmistettiin, että yhteys mielenterveyden, materialismin ja pelaamisen välillä ei ollut sattumaa vaan toistuva ja johdonmukainen ilmiö.
TUTKIJOIDEN mukaan pelihaittojen ehkäisy ei voi perustua vain rajoituksiin mainonnassa ja saatavuudessa.
Tarvitaan laajempaa mielenterveyspalveluiden vahvistamista sekä kasvatusta, joka kyseenalaistaa rahan ja omaisuuden korostuneen aseman.
Rahapelaamisen riskejä on vaikea hallita, jos taustalla vaikuttavat syvemmät arvot ja psykologinen kuormitus.
Raportin julkaisun aikaan hallituksen budjettiriihessä rahapelaajia tukevan Peluurin rahoitus on vaakalaudalla.
KÄYTÄNNÖSSÄ tutkimuksen tulokset tarkoittavat sitä, että ongelmapelaamisen torjunnassa tulisi huomioida myös pelaajan arvomaailma ja henkinen hyvinvointi.
Tutkijat muistuttavat, että pelaaminen ei tapahdu tyhjiössä vaan liittyy laajempiin elämäntapoihin.
Ongelmapelaamiseen ajautunut voi hyvinkin tarvita siis usein apua myös muilla elämänalueilla kuin taloudellisessa ohjauksessa.
Tutkimuksen tekivät Ilkka Vuorinen, Heli Hagfors, Iina Savolainen ja Atte Oksanen.
Se julkaistiin heinäkuussa 2025 kansainvälisessä International Gambling Studies -lehdessä. Artikkelin DOI on 10.1080/14459795.2025.2467936
Muut lähteet
Advertisinginfinland.com (Sanoma) – Rahapelialan uudistus avaa markkinat, suomalaiset pelaajat ovat järkeviä ja avoimia uusille brändeille,
