LIETTUA on aloittanut asteittaisen siirtymän kohti täyttä uhkapelimainonnan kieltoa. Heinäkuun alussa voimaan astuneet uudet säännökset rajoittavat mainonnan näkyvyyttä merkittävästi, ja täyskielto on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2028.
Uudistettu rahapelilaki kieltää mainokset, jotka sisältävät suoria linkkejä pelisivustoille. Uhkapelimainoksia saa näyttää televisiossa ja radiossa korkeintaan kolme kertaa tunnissa klo 6–18, ja illalla vain kahdesti tunnissa. Mainokset eivät saa kestää yli 15 sekuntia.
Fyysiset kasinot, kuten Baltian suurimpiin kasinoyhtiöihin kuuluva Olympic Casino, saavat mainostaa itseään vain omissa toimitiloissaan.
Verkkomainonta taas rajoittuu mediaan, joka on erikoistunut rahapelialaan. Pelaajien pelipaidoissa ja areenoilla ei enää saa näkyä kasinoiden logoja.
TAVOITTEENA on vähentää rahapelaamisen haittoja yhteiskunnassa. Viranomaisten mukaan mainonta lisää rahapelaamisen vetovoimaa erityisesti nuorten ja riskiryhmien keskuudessa, ja siksi se on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat kasvavat.
Samalla kun Liettua kiristää ruuvia, Suomessa valmistellaan lakia, joka mahdollistaa kasinoiden brändimainonnan aiempaa vapaammin.
Hallitus on esittänyt, että tulevassa lisenssijärjestelmässä myös yksityiset peliyhtiöt saavat mainostaa pelejään katukuvassa ja mediassa – myös televisiossa ja radiossa.
Uusi rahapelilaki sallii todennäköisesti kasinoiden brändinäkyvyyden laajasti, myös ratikoissa ja bussipysäkeillä, kunhan mainos ei suoraan kehota pelaamaan. Rajoitus koskisi vain koulujen välitöntä läheisyyttä.
NÄKYVYYS siis kasvaa Suomessa, juuri kun se muualla supistuu. Liettuan lisäksi muun muassa Espanja, Belgia ja Alankomaat ovat kiristäneet rahapelimainontaa viime vuosina.
Euroopan suunta näyttää olevan näkyvyyden rajoittaminen.
Samaan aikaan mainonnan vapauttaminen Suomessa saa tukea elinkeinoelämältä ja vastustusta kansanterveystyötä tekeviltä järjestöiltä.
Osa puolustaa mainontaa sananvapauden ja yritysten oikeuksien nimissä. Toiset kysyvät, miksi korkean riskin tuotteita tulisi mainostaa ympäristössä, jossa alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä on merkittävä.
Liettuan malli tarjoaa peilin, josta Suomi voi tulevaisuudessakin katsoa itseään.
Kun yksi maa vetää jarrusta, toinen painaa kaasua. Peli ei kuitenkaan ole yhdentekevä, näkyvyydestä tunnutaan kilpailevan nyt koko mantereen tasolla.
