HALLITUKSEN esitys rahapelilain uudistuksesta on pysähtynyt eduskunnan hallintovaliokuntaan tavalla, joka on Iltalehden mukaan herättänyt poikkeuksellista hämmennystä.
Uudistus lopettaisi Veikkauksen monopolin osittain ja avaisi lisenssimarkkinan vuoden 2027 alussa, käsittely ei kuitenkaan ollut edennyt marraskuun loppuun mennessä Medialiiton ja asiantuntijakuulemisten jälkeen.
Sisäministeriö valmistelee parhaillaan vastinetta, joka liittyy kuulemisissa esiin nousseisiin ongelmakohtiin, ja budjettikytkösten vuoksi aikataulu on tiukentumassa.
ILTALEHTI kertoi valiokunnan sisältä nousevista epäilyistä, joiden mukaan kokoomus olisi alkanut hidastaa uudistuksen etenemistä.
Syyn väitetään liittyvän pelkoon voimakkaasta peliyhtiöiden mainonnasta heti markkinan avautuessa.
Ilta-Sanomien mukaan syksyllä 2024 pääministeri Petteri Orpo vaati rahapeliuudistuksen nopeuttamista virkamiestaholta, sillä valtio menettää merkittäviltä tuntuvia verotuloja monopolin ulkoisesta rahapelitoiminnasta eikä se ole pelaajan kannalta yhtä valvottua.
Nyt Kokoomuksen sisällä arvioidaan, että avautuvien markkinoiden alkuvaiheen mainosvyöry voisi nousta poliittisesti kiusalliseen asemaan eduskuntavaalien alla.
Kaikki parhaat nettikasinot ja vedonlyöntisivustot turvautuvat brändimainontakampanjoihin ja urheilujulkisuuteen.
– (Rahapeliuudistus) on iso ja tärkeä uutinen suomalaiselle urheilulle, jonka budjetista hallitus on viime aikoina leikannut aivan liikaa.
RUOTSIN esimerkki vaikuttaa olevan konkreettinen varoitus uuteen arpajaislakiin.
Kun Ruotsin lisenssijärjestelmä avautui 1.1.2020, katukuvaan, televisioon ja nettiin ilmestyi lyhyessä ajassa värikäs ja runsas kasinomainonnan aalto, jota valtiovalta alkoi rajoittaa vasta myöhemmin.
Suomessa on herätty tilanteeseen, että samanlainen tilanne voi syntyä heti, kun lisenssit astuvat voimaan.
IL:n mukaan kokoomuksen sisällä on käyty keskusteluja siitä, pitäisikö lain voimaantuloa siirtää jopa kesä–heinäkuuhun 2027, jolloin markkina avautuisi vasta vaalien jälkeen.
Lue myös: Hollannissa urheilusponsorointi kiellettiin – pääosin
OPPOSITIOSSA ja valiokunnan muissa puolueissa väitteitä viivyttelystä ei tunnisteta.
Demarilähteiden mukaan valiokunnalla olisi ollut jo pitkään valmius viimeistellä mietintö ja lähettää laki suureen saliin.
Perussuomalaisten suunnalta viestitään samaa. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (PS) kiistää Iltalehdelle, että eduskunnassa viivyteltäisiin tarkoituksella.
Virallista syytä hitaudelle ei ole myöskään kerrottu, vaikka sisäministeriö on viitannut siihen, että siirtymän tekniset järjestelmät ja valvontamallit olisi varmistettava ennen lopullista päätöstä.
KOKOOMUKSEN varapuheenjohtaja valiokunnassa, Pihla Keto-Huovinen, ei kommentoinut väitteitä.
Sen sijaan IL:n lähteiden mukaan keskustelua lain voimaantulosta on käyty puolueen sisällä korkeammalla tasolla kuin valiokunnassa.
Pelkona on paitsi näkyvän mainonnan vaikutus vaalikevääseen myös se, että hallitusneuvotteluissa uudistusta avattaisiin uudelleen, jos lisenssimallin käynnistyminen ehtii herättää negatiivista huomiota.
TAUSTALLA vaikuttaa käsitys siitä, että markkinoiden vapautumisen hetkellä toimijat yrittävät nopeasti vallata markkinaosuuksia ostamalla media- ja ulkomainontaa.
Kansainvälisillä peliyhtiöillä on varaa käyttää heti avausvaiheessa mittavia budjetteja, mikä saa mainonnan piikin näyttämään normaalia rajummalta.
Suomessa keskusteluun on noussut myös kysymys siitä, ovatko markkinoinnin pelisäännöt riittävän selkeitä lisenssimarkkinan avautuessa.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että lakiluonnoksen markkinointisäännökset ovat osin liian tulkinnanvaraisia, erityisesti ilmaisu maltillinen markkinointi. Valiokunnan mukaan käsitettä on täsmennettävä, jotta sääntelyä voidaan soveltaa johdonmukaisesti.
Lue myös: Hallintovaliokunta jatkaa uudistuksen parissa
HALLITUSOHJELMAA joudutaan tulkitsemaan tilanteessa uudelleen.
Kokoomus on ajanut lisenssijärjestelmää pitkään, nyt se kuitenkin vaikuttaa arvioivan uudistuksen poliittisia vaikutuksia tulevien vaalien valossa.
Lopullisen ratkaisun arvioidaan syntyvän hallituspuolueiden johdon välisissä keskusteluissa, ei valiokunnan tasolla.
Lähteet
Iltalehti – Mika Koskinen & Johannes Ijäs, 25.11.2025
Ilta-Sanomat – Marko Lempinen, 21.10.2024
Eduskunta – HE 16/2025 vp
Artikkelikuva – Nicolas Economou / NurPhoto, Getty Images kautta
