MEKSIKO on ottamassa merkittävän askeleen rahapelien verotuksessa. Senaatin lakivaliokunta hyväksyi talouspaketin, joka nostaisi erityisveron rahapelaamisesta 30 prosentista 50 prosenttiin.
Kyse on niin sanotusta IEPS (Impuesto Especial de Productos y Servicios, eli Tuotteiden ja palveluiden erityisvero) verosta, jota sovelletaan tuotteisiin ja palveluihin, joiden katsotaan aiheuttavan haittaa kansanterveydelle.
Lokaakuun lopulla saatu senaatin päätös koskee sekä vedonlyöntiä että netissä toimivia kasinoita.
Online-toiminnan kehys on aiemmin ollut Meksikossa epäselvä ja pirstaleinen, tukien niin sanottua harmaata markkinaa.
VERONKOROTUSTA on valmisteltu osana presidentti Claudia Sheinbaumin hallinnon vuoden 2026 taloussuunnitelmaa.
Sen taustalla on halu vahvistaa julkista taloutta ja samalla hillitä haitallisia kulutustottumuksia.
Meksikon hallitus on aiemmin saanut kritiikkiä siitä, että ulkomaiset peliyhtiöt ovat voineet hyötyä maan markkinoista ilman, että verotuloja on kertynyt kansalliselle kassalle.
Uusi vero on tarkoitus kohdistaa myös näihin toimijoihin.
Jos muutoksia ei tule, laki julkaistaan virallisessa lehdessä ja astuu voimaan 1. tammikuuta 2026. Kyseessä on yksi suurimmista veronkorotuksista, mitä Meksikon rahapeliala on koskaan kohdannut.
KOROTUS ei rajoitu rahapeleihin.
Meksikon erityisvero IEPS on jo aiemmin koskenut tuotteita, joita pidetään haitallisina kansanterveydelle tai yleiseen hyvinvointiin liittyen.
Tällaisia ovat olleet esimerkiksi alkoholi, tupakka, nikotiinituotteet, virvoitusjuomat, polttoaineet sekä rahapelit, joihin on tähän asti sovellettu 30 prosentin veroa.
Nyt kiristetään nettikasinoiden lisäksi tupakan, nikotiinituotteiden ja virvoitusjuomien verotusta. Näin hallitus pyrkii laajentamaan niin sanottuja syntiveroja koskemaan useampia tuotteita.
VIIME vuosina myös Euroopan maat ovat kiristäneet rahapelien verotusta:
Tšekki nosti nettovedonlyönnin ja pokerin verokannan 23 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2024
Romania korotti online-operaattoreiden veroa 21 prosentista 27 prosenttiin heinäkuussa 2025
Mahtivaltio Ranska suunnittelee rahapeliverotuksen kiristystä arviolta 1,6 miljardin euron lisätulojen saavuttamiseksi.
Hallituksen edustajat ovat korostaneet, että kyse ei ole mielivaltaisesta rahankeruusta vaan osasta laajempaa terveys- ja sosiaalipoliittista ohjelmaa.
Lue myös: Brittiläinen ajatushautomo haluaa 50% rahapeliveron
PERUSTELUT veronkorotukselle liittyvät erityisesti julkisen talouden vahvistamiseen.
Meksikolla on merkittävä budjettivaje, jonka kurominen umpeen vaatii lisätuloja.
Hallitus arvioi, että rahapelaamisesta, väkivaltaisista videopeleistä, tupakasta ja virvoitusjuomista kertyvät lisätulot tukevat terveydenhuoltoa ja koulutusta.
Hallitus on luvannut, että verotulot käytetään suoraan kansalaisten hyväksi. Suunnitelmissa on rahoittaa sairaalainvestointeja, vahvistaa perusterveydenhuollon resursseja ja kehittää ehkäisevää opetusta kouluissa.
VIESTI on selvä. Rahat kerrotaan palautettavan kansalle eikä niillä paikata muita budjettiaukkoja. Tämä perustelu on saanut kannatusta myös osalta oppositiota.
Ei veronkiristyksiä ilman kritiikkiä.
Rahapeliala on varoittanut, että korkea vero voi ajaa pelaajia laittomille markkinoille. Jos lailliset toimijat joutuvat maksamaan puolet bruttovoitoistaan verona, heidän mahdollisuutensa tarjota kilpailukykyisiä tuotteita heikkenevät. Riskinä on, että harmaa talous, kuten kryptokasinot, vahvistuvat entisestään, mikä voi lopulta vähentää valtion verotuloja.
EUROOPPA tarjoaa kiinnostavan vertailukohdan Meksikon linjalle.
Tšekki on nostanut rahapeliveroa 30 prosenttiin, Romaniassa taso on noussut 27 prosenttiin
Suomessa hallitus on valmistellut rahapelijärjestelmän uudistusta, joka astuu voimaan vuodesta 2026 alkaen. Monopolijärjestelmä puretaan osittain, ja online-vedonlyönti sekä kasinopelit siirtyvät lisenssimalliin.
SUOMEN uudistuksen taustalla on halu parantaa kanavointia, eli ohjata pelaajat laillisille lisenssikasinoille sen sijaan, että he pelaavat ulkomaisilla sivustoilla.
Rahapelitoiminnan yhtenäinen arpajaisverokanta Suomessa on suunniteltu olevan 22 prosenttia.
Veron tasoa on punnittu. Sen on oltava riittävän korkea tuottamaan valtiolle verotuloja, mutta tarpeeksi maltillinen, jotta toimijat hakeutuvat lisenssimarkkinoille.
Kritiikkiä on esitetty siitä, että 22 prosenttia voi silti olla joillekin yhtiöille liian korkea, mikä voi vähentää kilpailua.
VIRO puolestaan kulkee päinvastaiseen suuntaan. Siellä parlamentissa käsitellään lakiesitystä, joka laskisi etäpelaamisen veroa asteittain kuudesta prosentista neljään prosenttiin.
Tavoitteena on houkutella kansainvälisiä peliyhtiöitä asettumaan Viroon Maltan tavoin. Hallituksen mukaan alempi vero toisi maahan uusia investointeja ja vahvistaisi veropohjaa pidemmällä aikavälillä.
Kritiikkiä on silti esitetty. Valtiovarainministeriö ja osa kansanedustajista epäilevät, että veroalennus voi lyhyellä aikavälillä vähentää tuloja ilman varmaa tietoa siitä, että uudet yhtiöt todella tulisivat maahan.
RAHAPELIVEROTUSTA käytetään eri maissa erilaisiin päämääriin.
Suomi tasapainoilee verokertymän ja lisenssimarkkinoiden houkuttelevuuden välillä.
Viro taas pyrkii luomaan mahdollisimman houkuttelevan ympäristön kansainvälisille toimijoille.
KANSAINVÄLINEN vertailu osoittaa, ettei ole yhtä oikeaa mallia?
Jokainen maa muokkaa veropolitiikkaansa omien tavoitteidensa ja taloudellisten lähtökohtiensa mukaan.
Meksikon tapaus näyttää, että hallitukset ovat valmiita radikaaleihin toimiin, jos ne katsovat sen välttämättömäksi kansanterveyden ja valtiontalouden kannalta. Se, miten markkina reagoi 50 prosentin veroon, jää nähtäväksi.
Lähteet
Jornada – Senaatin hyväksyntä, Andrea Becerril ja Néstor Jiménez, 28.10.2025.
iGaming Business – Tsekin ja Romanian verokorotus, Martin Bjoerck, 23.9.2025
Les Échos – Solveig Godeluck, 19.6.2025
Eduskunta.fi – Hallituksen esitys HE 16/2025 vp, Suomen 22% vero 20.3.2025
ERR – Ingrid Landeiro, 1.10.2025
