BOTSWANAN tuore kansallinen tutkimus osoittaa, että yli kolmannes maan väestöstä osallistuu rahapelaamiseen, ja että 6,7 prosenttia pelaajista täyttää ongelmapelaamisen tai liiallisen pelaamisen kriteerit.
Luvut nousevat 12 prosenttiin, kun tarkastellaan vain laittomia pelialustoja käyttäviä.
Haavoittuvin ryhmä ovat 21–35-vuotiaat, joilla työttömyys ja talouspaineet lisäävät riskiä merkittävästi.
Tutkimuksen esitteli Botswanan kauppa- ja yrittäjyysministeri Tiroeaone Ntsima pääkaupunki Gaboronessa pidetyssä virkatilaisuudessa 18. heinäkuuta.
NTSIMAN mukaan kyse ei ole vain numeroista vaan tuhansista perheistä, joita rahapeliongelmat koskettavat suoraan.
Ministeri painotti, että verkkopelaamisen nopea kasvu ja laittomien alustojen houkuttelevuus nuorille tekevät tilanteesta erityisen vaarallisen.
Tutkimuksen mukaan yli viidesosa botswanalaisista pelaajista on aloittanut ennen täysi-ikäisyyttä. Tämä viittaa sekä valvonnan puutteisiin että nuorten kasvavaan altistumiseen digitaaliselle pelaamiselle.
Ilman rajoja, nettiympäristöissä piilee erityisiä riskejä: pelaaminen tapahtuu anonyymisti, jatkuvasti ja ilman sosiaalista kontrollia.
– Ongelmapelaaminen on monitahoinen ilmiö, jonka yleisyyteen vaikuttavia tekijöitä tulee ymmärtää hienovaraisesti.
MINISTERIÖ on julkistanut laajan toimintasuunnitelman tilanteen hallitsemiseksi.
Tämä toimintasuunnitelma haittojen pienentämiseksi sisältää laittomien pelialustojen valvonnan tehostamisen, kouluissa ja yhteisöissä toteutettavat tiedotuskampanjat, matalan kynnyksen tukipalvelut ja uusien yrittäjyysmahdollisuuksien luomisen nuorille.
Lisäksi lisenssinhaltijoille määrätään vastuullisuusvaatimuksia ja henkilöstölle pakollista koulutusta.
Ntsiman mukaan tavoitteena ei ole estää pelaamista kokonaan, vaan rakentaa turvallinen ja hallittu rahapelimarkkina.
Botswana on viime vuosina jakanut useita pelilisenssejä ja edistänyt alan kasvua. Nyt samanaikaisesti halutaan varmistaa, että kehitys ei tapahdu haavoittuvien ryhmien kustannuksella.
– Valottamalla (riski)tekijöitä pyrimme luomaan näyttöön perustuvia strategioita, joilla edistetään vastuullista pelaamista, suojellaan haavoittuvia yksilöitä ja edistetään yhteiskuntamme yleistä hyvinvointia.
Tutkimuksen löytöjä
1. Sukupuolijakauma
Miehillä on lähes kaksinkertainen riski kehittää ongelmapelaamista verrattuna naisiin (9,2 % vs. 4,9 %). Erityisesti nuoret, työttömät miehet muodostavat riskiryhmän.
2. Alhainen taloudellinen turvallisuus
Kotitalouksien, joiden kuukausitulot olivat alle 1500 pulaa (eli noin 95,86 euroa) keskuudessa ongelmapelaamisen riski oli huomattavasti korkeampi, jopa 18,7 % heistä täytti kriteerit ongelmapelaamiselle.
3. Pelaamisen muoto vaikuttaa riskiin
Nopeatempoiset pelit, kuten peliautomaatit, liittyivät voimakkaammin haitalliseen pelaamiseen kuin perinteiset veikkausmuodot.
4. Pelikokemuksen alkuikä
Yli viidesosa (22,6 %) pelaajista kertoi aloittaneensa ennen täysi-ikäisyyttä. Varhainen altistuminen oli yhteydessä myöhempään ongelmapelaamiseen.
5. Sosiaalinen stigma ja avun hakeminen
Suuri osa ongelmapelaajista (yli 60 %) ei ollut koskaan hakenut apua, vaikka useat heistä kokivat pelaamisen vaikuttavan kielteisesti perhe-elämään, uneen ja mielenterveyteen. Syinä mainittiin häpeä, tiedon puute ja palvelujen saavutettavuus.
Lähteet
Gambling News – Stefan Velikov, 23.7.2025
Botswanan rahapeliviranomainen – 2024 Ongelmapelaamisen riskitekijät -raportti
Artikkelikuva – Tiroeaone Ntsima, Otel Mark Photography, Botswana Kansallinen suunnittelukomissio
